Arjen opettelua Penangilla

Olemme totutelleet elämään Penangilla nyt reilun viikon verran kämppisteni kanssa. Joka päivä on ollut aikaa ottaa aurinkoa uima-altaalla, mutta muutakin puuhailua on riittänyt. Lähes joka päivä tänne saapuu lisää vaihto-oppilaita, joihin olemme jo jonkin verran ehtineet tutustua. Suomalaisia on jo kymmenen hengen porukka kasassa ja Tampere on vahvasti edustettuna. Lisäksi täällä on saksalaisia, kanadalaisia, belgialaisia ja meksikolaisia. Yksittäisiä opiskelijoita on myös ainakin Sveitsistä, Hollannista ja Ruotsista.

Porukalla olemme käyneet Georgetownissa eli Penangin saaren isoimmassa kaupungissa syömässä, ostokeskuksia kiertämässä ja katselemassa intialaisten uskonnollisia rituaareja. Näissä rituaaleissa miehet kiinnittävät itseensä koukuilla mm. hedelmiä. Lisäksi posket ja kieli lävistetään metallikepillä melkoisen rummutuksen ja metelin avustamana. 

Georgetownissa oli vielä aamupäivällä rauhallista.

Kaveri oli ottanut pari lävistystä.

Yhtenä päivänä kävimme Queensbay-ostokeskuksessa hankkimassa asuntoomme internetin. TM-niminen firma mainosti, että he myyvät ainoana internet-yhteyden, jossa ei ole kuukausittaista siirtorajaa. Tänne E-Parkiin saa nopeamman yhteyden kuin viereiseen Sunny Villeen, jossa suurin osa suomalaisista majoittuu. Nettiyhteydellemme tulee hintaa RM130 kuukaudessa eli reilut 30 euroa, jonka tietysti jaamme kolmisin.

Yhteyden asentajan piti saapua vasta ensi viikolla, mutta suureksi yllätykseksemme hän tuli jo tänään, joten nyt meillä on toimiva langaton yhteys kämpillämme. Suurin osa nettiyhteyden tarjoajista myy nettitikkuja, joiden toimivuus yläkerroksissa voi kuulemma olla heikko. Lisäksi näissä on datalle siirtoraja, jonka ylityttyä yhteyden nopeus hidastuu. Näillä yhteyksillä siis erimerkiksi Skype-videopuhelu voi kuluttaa suuren osan käytettävissä olevasta datan siirtomäärästä. Meillä ei pitäisi tätä ongelmaa olla.

E-Park vs. Sunny Ville

Näiden kahden lähekkäin sijaitsevan kondon välillä käy leikkimielinen vertailu vaihtareiden välillä. Sunny Villessä olemme vierailleet isommissa ja parempikuntoisissa asunnoissa, tosin myös kalliimmissa, kuin omamme on. Sunny Villessä on lisäksi kohtalaisen hyvä ravintola ja parempi kauppa kuin meillä. Myös uima-allas taitaa olla heillä isompi, mutta sinne ei paista aurinko läheskään niin hyvin kuin meidän altaallemme. E-Parkissa myös kuulemma allasta puhdistetaan ja huolletaan paremmin. Tästä todisteena se, että Sunny Villen altaan vesi värjää vaaleat hiukset vihreiksi! Sunny Villen vesiputkisto on kuulemma huonossa kunnossa, eikä heillä ole varaa korjata sitä. Se siis saattaa poksahtaa ja asunnot näin jäädä ilman vettä. Juuri eilen Sunny Villen pihalla oli asfaltissa reikä vesiputken puhkeamisen takia ja vettä tulvi tielle.

Täällä E-Parkissa meillä on hieman parempi kuntosali kuin Sunny Villessä, mutta tämäkään ei silti ole kovin kummoisessa kunnossa. Laitteita löytyy jonkin verran, mutta ne saattavat olla rikki. Vapaita painoja ja tankoja ei ole ollenkaan ja käsipainojakin löytyy vain noin nelisen paria. Otimme silti kulkukortin kuntosalille, josta maksoimme RM100 pantin sekä yhteensä RM120 (30 euroa) käyttömaksua koko asumisajaltamme. Lisäksi meillä on käytössämme ilmaiseksi tennis- ja koripallokentät sekä pingis-pöytä. Ostinkin juuri eilen Bukit Jumble –kauppakeskuksesta pelivälineet pöytätennikseen kahdella eurolla. Lisäksi meillä on täällä snooker-pöytä ja sulkapallohalli. Molempien käyttämisestä peritään kaksi euroa tunnilta.

E-Parkin talomme kohoaa ilmaan 27 kerroksen verran.

Sekä Sunny Villessä että E-Parkissa on molemmissa hyviä ja huonoja puolia. Molemmissa asumisen hinta/laatu –suhde on hyvä. Välillä ihmetyttää, että miten suomalainen opiskelija voi näin hienoihin puitteisiin päästäkään. Näkymät ovat hienot ja lämpöä riittää. On tämä aivan mahtavaa aikaa!