Malesian veroparatiisissa

Keskiviikkona 15.2. oli aamulla seitsemän aikoihin oli Janin ja minun eron aika koittanut. Sanoimme hellät jäähyväiset ja kiitokset matkaseurasta E-Parkin pihalla. Janin oli aika matkustaa bussilla Kuala Lumpuriin etsimään asuntoa opiskelujaan varten. Minä taas odottelin taksia kämppisteni ja kanadalaisvahvistuksemme kanssa Penangin lauttaterminaalille. Suuntana raskaan orientaatioviikon jälkeen olisi Malesian veroparatiisi Langkawi, saari noin kolmen tunnin lauttamatkan päässä pohjoisessa lähellä Thaimaan rajaa. Lauttalippu yhteen suuntaan maksoi 60 ringitiä. 

Siellä se lautta odottaa. Ei ollut pienoista kahvilaa.

Penang kauempaa katsottuna.

Lauttamatka sujui mukavasti kannella istuskellen ja jutellen. Meitä vaihtareita oli reissussa 16 ja seuraavana päivänä tulisi lisää porukkaa. Langkawille saavuttuamme otimme taksin (6 ringitiä per henkilö) Cenang beachille, johon suurin osa toiminnasta on keskittynyt. Ensimmäisen kerran kohtasin vaikeutta löytää majoitusta, sillä monet paikat olivat täynnä. Porukka hajaantui etsimään majoitusta eri suuntiin. Me löysimme majoituksen neljälle henkilölle yhteishintaan 80 ringitiä yö. Tässä viivyimme kaksi yötä, mutta sitten meidän täytyi vaihtaa Gecko Guest Houseen kahdeksi seuraavaksi yöksi. 

Cenang Beach, Langkawi.

Ensimmäinen päivä Langkawilla sujui rannalla aurinkoa ottaen ja edullista olutta (1,60 rintiä/pieni tölkki) nauttien. Illallisen jälkeen siirryimme Babylon-nimiseen reggaebaariin iltaa istumaan. Baari sijaitsee rannalla ja on yksi rannan tärkeimpiä menomestoja. Vuorokauden vaihduttua juhlimme saksalaisen kaverin syntymäpäiviä laulamalla "Paljon onnea vaan" monella eri kielellä. 

Ei lisättävää.

Seuraavana päivänä vuokrasimme heti aamusta skootterit saaren tarkastelua varten. Koko letka lähti liikkeelle kohti saaren korkeinta vuorta, Gunung Rayaa. Karavaanimme kokemattomuus kuitenkin kostautui kohtalaisen hyväkuntoisella tiellä matkalla ylöspäin, kun kanadalainen poika kaatui, onneksi hiljaisesta vauhdista, kyljelleen. Onneksi ei käynyt pahemmin ja pelkillä pintanaarmuilla selvittiin, ja kaveri sai vuokrafirmalta vain 50 ringitin sakon skootterin kärsimisestä. Pienen paikkailun jälkeen jatkoimme matkaamme ja kävimme vuoren huipulla näköaloja ihmettelemässä. 

Seuraavaksi ajelimme syömään pohjoiselle, todella hiljaiselle rannalle ja uimaan toiselle rannalle. Viiden aikaan iltapäivällä saavuimme Mt. Mat Cincangin juurelle, jonka päälle aioimme mennä cable careilla. Hintaa huville kertyi 30 ringitä. Jo pelkkä cable carilla matkustaminenreilun 700 metrin korkeuteen oli jännittävää ja huipulta aukesi mahtavat näkymät joka suuntaan. Vuorenhuippujen välille oli lisäksi rakennettu silta. Paikka nousee ehdottomasti käytyjen paikkojeni listalla korkealle, yhdeksi parhaista. Täällä tulikin tuhlailtua sähköistä filmirullaa oikein urakalla. Alas päästyämme ajelimme illan jo hämärtäessä takaisin Cenang beachille. 

Cable car.

Korkealla cable carissa.

Maailman katolla -fiilis.

Korkeuksissa riippuva silta.

Auringon lasku vuoren huipulta nähtynä.

Loppuaika Langkawilla menikin sitten rannalla maaten ja elämästä nauttien. Tuli nähtyä myös Sunba-yökerho, jossa paikallinen livebändi yllätti hyvällä menolla ja monipuolisella biisivalikoimalla. Kaverit tarttuivat tanssibiisien lisäksi myös Metallicaan ja erityisesti olin innoissani System Of A Downin Chop Sueyn aikana.

Lähtöpäivänä istuskelimme vielä rannalla ja ennen lautan lähtöä tutkistelimme hieman lauttaterminaalin tax free -kauppoja, joista mukaani tarttui vain suklaalevy. Oikeastaan vain alkoholi oli Langkawilla erityisen edullista verrattuna muuhun Malesiaan. Siinä on tuontirajoituksena litra, mutta eivätpä virkailijat kovin tarkasti matkatavaroitamme syynänneet.

Langkawilla oli mukavaa, mutta ikävä ei silti jäänyt. Ruoka oli kalliimpaa kuin Penangilla. Ymmärrettävää, koska paikka on turistien suosiossa. Siitä huolimatta rannoilla oli hyvin tilaa eikä olisi uskonut, että on high season menossa. Läntisestä naapuristamme kuitenkin oli lähdetty sankoin joukoin matkaan ja ruotsia taidettiin ravintoloissa puhua enemmän kuin englantia. Kaiken kaikkiaan Langkawi oli mukava paikka käydä ja lomailla pidennetyn viikonlopun verran, mutta ei taida tulla toista kertaa lähdettyä. Sen verran monta muuta kohdetta on vielä näkemättä ja kokematta!