Pages

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Matkaaja Kääriäinen: Harva jaksaa kuoria, harva osaa kuoria, harva kuorii

Matkaajat-sarjassa haastatellaan kanssamatkalaisia reissaamiseen, vaihto-opintoihin ja matkafilosofiaan liittyen.


Kuka olet ja mistä tulet?

Valokuvaaja Otso Kääriäinen, Helsingistä.

Mitä teet Malesiassa?

Yritän kovasti opiskella. Myös reissaamista on ohjelmassa, kun täällä ollaan. Eli hyötyä ja hupia, mutta paino on ollut opintojen puolella.

Missä olet matkannut ennen Malesiaa ja millaista oli?

Australiassa, jossa oli taivaallista. Sieltä löysi itsensä ja paikka tuntuu enemmän kodilta, luonnollisesti, koska kyseessä on länsimainen maa. Elämäntyyli, ihmiset ja lämpö jäivät mieleen.

Vaikka erilaisia kulttuureita ja ihmisiä on paljon, ihmisluonne ja kehonkieli ovat samanlaisia. Tunne- ja ihmissuhdeasiat ovat samoja ja niin edelleen. Kun olen reissannut, olen huomannut, että me olemme kaikki yhtä samaa. Australiassa on erittäin chilli meininki - etenkin surffipiireissä.

Miltä Kuala Lumpur vaikuttaa?

Hektiseltä, kiireiseltä, hyvin muoviselta ja pinnalliselta. Länsimaisten ihailu on vahvaa. Koetetaan pykätä Manhattania tänne, myydään omat aasialaiset arvot ja otetaan tilalle starbuckseja ja mcdonaldseja.

Toisaalta täällä on myös sikäli mielenkiintoista olla, että paikka on murroksessa: Olen kolmatta kertaa Kuala Lumpurissa ja paikka on muuttunut esimerkiksi siinä suhteessa, että individualismi on alkanut korostua.

Opiskelet Limkokwing-yliopistossa visuaalista viestintää. Miltä opinnot vaikuttavat?

Paikalle tekisi hyvää jonkinlainen opettajakoulu, mutta hyödyn opinnoista henkilökohtaisesti tosi paljon, koska lähtötaso ei ole korkea. Jos asiat ovat entuudestaan tuttuja, opinnot voivat olla ”läpi kävelyä”. Oppimisympäristö kaikkinensa on motivoiva.

Asut suomalaisten asuttamassa kommuunissa kymmenen muun suomalaisen ja yhden saksalaisen kanssa; onko rankkaa?

Ei. Olisi rankkaa, jos ei ikinä olisi ollut kämppiksiä. Kun on reissannut hostelleissa ja ollut sekahuoneissa, niin tämä on siihen verrattuna ruusuilla tanssimista. Olemme kuitenkin melko homogeeninen ryhmä.

Mielenkiintoista on ollut huomata, miten erilaisia kokemuksia ihmisillä on matkustamisesta. Tällaisen kommuunielämän voi ottaa oppimiskouluna. Ja onhan tämä kuin pieni BB-talo.

Asunnon sijainti on täydellinen. Elän unelmaa tällä hetkellä ja tietty virstanpylväs on saavutettu. Kaikki toivotut asiat tällä reissulla ovat toteutuneet, ja olen hyvin tyytyväinen tilanteeseen.

Minne suuntaat täältä (ja miksi)?

Borneolle ja sieltä takaisin tänne. Myöhemmin Kambodzhaan, Laosiin, Vietnamiin, Myanmariin ja Kiinaan. Aikaa tehdä tämä reissu on kolme kuukautta. Olen käynyt osassa paikoista aikaisemmin, mutta ne ovat olleet turistimatkoja, pikavisiittejä.

Se, että tullaan Kaakkois-Aasiaan, on meidän ikäpolven interreili. En kehtaisi mennä takaisin kotiin ja sanoa, että en ole käynyt näissä ympäröivissä maissa. Meidän sukupolvelle raha ja materia eivät ole läheskään niin tärkeitä, kuin kokemukset, joita esimerkiksi matkoilta saa. On totta, että tässä on myös ”kun muutkin, niin minäkin”-ajattelua, mutta myös henkilökohtaista mielenkiintoa eri kulttuureita ja alueita kohtaan.

Mikä on filosofiasi matkustaessa?

Kiireettömyys. Asioiden huomioiminen ja syvällinen kelailu. Observointi. Myös itsensä haastaminen ja haastaviin tilanteisiin itsensä työntäminen - kokeileminen ja kohtaaminen.

En tiedä mitään parempaa keinoa itsensä henkiseen kehittämiseen kuin menemisen yksin uuteen paikkaan. Saman voi tehdä Suomessakin, mutta se ei kuori turhia sipulin kuoria lähellekään niin nopeasti.  Jos haluat päästä lähemmäksi omaa ydintäsi, turhat kerrokset tulee kuoria pois. Kuoret ovat identiteetin osia, joita itse et ole päättänyt. Harva jaksaa kuoria, harva osaa kuoria, harva kuorii.

Mikä on parasta matkustamisessa?

Ihmiset. Voit matkustaa yksin ja kokea asioita, mutta ihmissuhteet kuitenkin suurentavat kaikki elämykset ja tunteet. Vaikka tykkään reissata yksin, tykkään myös tavata toisia ihmisiä. Ihmiset ja haastavat tilanteet, niiden kombinaatio, muodostavat hyvän kokonaisuuden.

Onko muutos väistämätön?

Riippuu muutoksesta, mutta näkisin tällaisen matkailun jälkeen, että tässä ei ole paluuta samanlaiseen Otsoon. Minkään retken jälkeen ei ole paluuta vanhaan Otsoon. Auton maalipinta ja pellit ovat samat, mutta kone on vaihdettu.

Matkavinkkisi lukijoille?

Hymyile paljon, avaa silmät. Lähde matkalle, älä lomalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti