Mekongin suistolla, osa 2: Kohti pohjoista

Mekong-retken toinen päivä aloitettiin aamuvarhain perinteisen vaatimattomalla aamiaisella. Siitä suuntasimme oppaan johdolla jokiveneelle, jolla ajoimme katsomaan kelluvia markkinoita. Sinne oli kerääntynyt porukkaa kaupittelemaan hedelmiä ja muuta syötävää. Siitä matka jatkui eteenpäin ja nousimme maihin nuudelitehtaalla. Siellä näimme, miten alkeellisin konein ja käsityönä syntyy nuudelia. Seuraavana pysäkkinä oli hedelmätarha, jossa ihailimme erikoisia hedelmiä, kuten jakkihedelmää (jackfruit) ja pitayaa (dragonfruit). Kierroksen jälkeen oli myös aikaa ostaa maistiaisia.

Siellähän myö Mekongin joella peljättiin!

Markkinat kelluvat Aasiassa samaan aikaan, kun ne muualla maailmassa sukeltavat.

Aurinko laskee Mekongin suistoalueella.

Kierrokseltamme saavuimme lounasaikaan takaisin hotellille ja syötyämme meidät kolmen päivän retken varanneet tungettiin kälätyksen ja selvittämisen jälkeen ylibuukattuun minibussiin. Kolmen tunnin matkalla kohti Kambodzan rajaa pysähdyimme kerran krokotiilifarmilla, jossa oli paljon kaikenkokoisia krokotiileja kasvamassa nahkansa ja lihansa takia.

Ennen saapumistamme Chau Dociin kävimme kipuamassa hienolle paikalle rakennettuun Phuoc Dien -temppeliin, josta oli hienot näköalat silmänkantamattomiin jatkuville alaville peltomaille. Temppelissä oli monia eri buddhia ja munkkeja arkisissa askareissaan. Temppeliltä hotellille oli matkaa enää 15 minuutin ajomatka.

Näkymiä temppelin terassilta.

Illalla meillä oli aikaa katsella Chau Docin kaupunkia. Vedimme katukeittiöstä kevätkääryleitä ja jotain hyvää grillattua lihaa hintaan 40.000 dongia. Pikkuputiikista Jani osti kopioidun Kambodzan Lonely Planetin 70.000 dongilla eli noin 2,5 eurolla. Minä yritin ostaa vanhan, kuluneen jännitysromaanin samasta kaupasta, mutta myyjä ei pudottannut hintaa pyytämästään 70k dongista, joten sinne jäi kirja. Silti Vietnamissa voi ja kannattaa yleensä aina tinkiä, sillä myyjän aluksi ilmoittama hinta on reilusti yläkantissa.

Kiertueemme kolmas päivä starttasi vielä edellisaamuakin aikaisemmin ja pian olimmekin jo jokiveneessä. Pysähdyimme tarkastelemaan kalanviljelyä Mekong-joessa kelluvalle kalafarmille. Kalojen syöttöaukossa kävi melkoinen kuhina, kun sinne heitettiin kalanruokaa. Tämän jälkeen pysähdyimme vielä tarkastelemaan paikallista kutojaa harjoittamassa ammattiaan. Talon asukkaat olivat muslimeja ja minulle soviteltiin päähän heidän käyttämäänsä hattuja ja jalkojen verhoksi eräänlaista miesten kietaisuhametta.

Kalat eivät purreet ruokkivaa kättä.

Miehekäs hame.

Jokiveneessä matkalla Kambodzaan oli aikaa lukea.

Veneeseen takaisin siirryttyämme alkoi kolmen tunnin matka kohti Kambodzan rajaa. Opas hoiti meille viisumit 22 dollarilla. Myös dongeilla pystyi maksamaan (476k dongia). Rajalle päästyämme pysähdyimme syömään ja odottelemaan viisumeiden saapumista, mutta aika nopeasti pääsimme jatkamaan matkaamme Kambodzan puolelle toisella veneellä. Siellä pysähdyimme raja-asemalle hakemaan leimat passiin ja matka jatkui nopeasti. Veneellä ajelimme parisen tuntia, jonka jälkeen oli vielä toiset parisen tuntia edessä jälleen täyteen ahdetussa minibussissa.

Tiet ovat Kaakkois-Aasiassa välillä huonossa kunnossa.

Kyllä, Kambodza on seuraava maa, johon suuntaamme!

Phnom Penhissä olimme jo ennen iltahämärää. Kuski jätti meidät johonkin kilometrin päähän keskustasta tuk-tuk-kuskien armoille. Otimme sitten kyydin eräälle hotellille parilla dollarilla per mies. Hotelli oli kuitenkin liian kallis meille ja kävelimme ulos. Vastaanottovirkailija juoksi peräämme ja tarjosi toista saman omistajan hotellia, joka olisi lähellä ja saisimme ilmaisen kyydin. Lähdimme tarkastamaan tarjouksen. Me Mates Place sijaitsee lähellä Wat Phnomia ja Tonle Sap Riveriä, joten suostuimme hieman pohdittuamme ottamaan huoneen ilman ilmastointia 12 dollarilla yö. Paikka on hyvälaatuisen oloinen ja täältä löytyy reissun paras suihku ja kuumin vesi. Tutkailimme illan Phnom Penhin rantakatua, söimme ja otimme muutamat oluet (tuopin hinta 0,6-1 dollaria). Ensisilmäyksellä PP vaikuttaa länsimaiselta ja siistiltä kaupungilta, mutta totuus voi olla toinen, kun siirrymme huomisella katselemaan syrjäisempiä seutuja.