Matkustamossa: Kulkineet, osa 2

Lue myös Matkustamossa-sarjan aikaisempi anti: kulkineet, osa 1 sekä asiaa valuutasta, matkailijan terveydestä ja viisumeista. Tulossa vielä antia ainakin majoituksesta ja reissukamppeista. 


Bussit ja minibussit

Busseilla on tullut liikuttua lähinnä vain pidempiä matkoja. Kaikissa käyttämissämme busseissa on ollut ilmastointi, joka tosin usein huutaa aivan liian kovalla. Sen lisäksi esimerkiksi reitillä Vang Viengiin ilmastointi huusi myös tien hiekat matkustajien päälle. Jostain luin, että VIP-bussi tarkoittaa ilmastoitua laitetta, joten liekö sitten perusbussit ilmastoimattomia.

Paras bussi tähän mennessä on ollut King of Bus -yöbussi Paksesta Vientianeen. Kyyti oli tasainen, ilmastointi sopiva ja vessakin löytyi.

Minibusseissa saa puolestaan poikkeuksetta "polvet suussa"-kokemuksia, kun kahdesalle matkustajapaikalle tungetaan kaksitoista matkustajaa rinkkoineen. Sopu tosin antaa sijaa, ja vaikka kokemus ei olekaan paras mahdollinen, on näistäkin kyydeistä aina selvitty.

Pikaohje polvet suussa matkustamiseen

Esivalmistelut:

• Ota minibussi, jossa on paikka kahdeksalle matkustajalle ja kuskille. 
• Buukkaa matkustajia kyytiin 10-14 kpl.
• Varmista, että jokaisella matkustajalla on mukanaan jumalaton rinkka ja päiväreppu (poikkeuksetta näin on). 
• Jotta ollaan logistisesti oikeilla jäljillä, varataan samaan kyytiin kuljetettavaksi vielä pari laatikollista olutta ja mitä lie romppeita muutama ihmisen kokoinen jätesäkki.
• Kuskin lisäksi varataan vielä mukaan pari kuskin kaveria.

Suoritus:

1. Länkkärit ahdetaan istuimille ja kun ne ovat täynnä, laitetaan länkkärilihaa vähän limittäin, kivasti polvea suuhun.
2. Tungetaan rinkat jokaiseen mahdolliseen rakoon.
3. Lastataan kaikki ylimääräinen rompe katonrajaan, istuimien alle ja muihin rakoihin.
4. Kuskin kavereille poimitaan jostain lasten muovijakkarat, joilla he kyykkivät koko matkan.
5. Rentouttava matka voi alkaa!

Kaksi paikallista matkustajaa sai jälleen matkustaa tyylikkäästi lasten muovijakkaroilla.

Junat

Junilla ollaan puksuteltu Vientianesta Bangkokiin ja Bangkokista Kanchanaburiin. Molemmat olivat yöjunia. Junakyyti on vallan kelpo, vaikka esimerkiksi Bangkokista Kanchanaburiin mennyt juna taisi pysähtyä jonkinlaisella asemalla 10 minuutin välein. Junan kuvittelisi olevan suhteellisen hyvin aikataulussa, mutta toista kieltä kertoi jo Bangkokin päärautatieaseman saapuneiden junien tietotaulu, joka ilmoitti jokaisen junan olleen myöhässä 20-120 minuuttia.

Siirtymäjuna Laosista Thaimaaseen yöjunaan.

Yöjunissa on käytännössä muutamia erilaisia hintaluokkia. Toisessa luokassa matkustetaan koko vaunukunnan kesken vaunun reunalla olevilla makuupaikoilla. Vaunuja on tarjolla sekä tuulettimilla, että ilmaistointilaitteella. Jälkimmäinen on hieman kalliimpi ja aivan pirun kylmä vaihtoehto, todettiin. Toisen luokan junalipun hintaan vaikuttaa lisäksi se, haluaako ylä- vai alavuoteen. Alavuoden on hieman kalliimpi ja leveämmäksi väitetty, mutta eipä tuota eroa juuri ollut.

Ökybudjettimatkaajat voivat törsätä pennosiaan sitten ensimmäisen luokan privaattihytteihin, joista meillä ei ole kokemuksia.

Veneet

Paateilla on tullut huristeltua myös jonkin verran ja pisin siirtymämme on ollut Mekongin suiston reissulla Vietnamin puolelta Kambodzaan. Venekyydissä näkee jälleen hieman erilaisia maisemia, joskaan en suosittele istumapaikkaa läheltä veneen moottoria. Pari-kolme tuntia pakokaasujen hengittelyä sai nupin aika tehokkaasti sekaisin.

Venekyyti Don Detiltä pois ei olisi enää kovin paljoa lastia kaivannut upotakseen...

Veneillä on reissattu myös Bangkokin vakioreiteillä ja luonnollisesti vain veneellä pääsi käsiksi Don Detin ihmeelliseen maailmaan.

Jalkapatikka

Aika runsaasti etenkin alkumatkasta tuli kuljettua käsin ja tämä on suosikkimatkailumuotoni. Kävellen ei toki kannattane lähteä etäisempiin kohteisiin, mutta vaikkapa koko Bangkokin ydinkeskustan kulkee halutessa ja ajan salliessa kävellen. Jälleen kerran tällä tapaa näkee paikallismeininkiä ihan eri tavalla.

Loistava ajatus monilta oli myös juosta Siem Reapista Angkor Watille katsomaan auringonnousua. Oi, jospa oisin saanut olla mukana.